Parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudoksen tulehdus on koiran ja kissan yleisin hammassairaus. 80% yli kolmivuotiaista koirista ja 70% kissoista kärsii jonkin asteisesta tulehduksesta hampaita ympäröivässä kudoksessa. Silmämääräisesti parodontiitista voi kertoa hammaskivi, ikenien punotus ja suusta tuleva paha haju. Kissoilla reaktio voi olla yläkulmahampaan luun paksuuntuminen, ns. Buccal bone expansion. Pidemmälle edenneessä parodontiitissa ientaskut syvenevät ja hampaat alkava heilua. Usein hampaan juuren ympärillä nähdään röntgenkuvassa luukatoa ja jopa hammasjuuripaise. Ylä(kulma)hampaasta voi muodostua ajan kanssa yhteys nenäkuorikoihin, eli oronasaalifisteli. Oronasaalifisteli voi oireilla sierainvuotona tai aivasteluna. Lievemmissä tapauksissa oireena on vain ientulehdus eli gingiviitti, joka on pinnallisempi ja palautuva tila, jos sen hoitoon tartutaan ajoissa.
Tulehduksen syypää on hampaan pinnalle kertyvä limainen kerros, plakki. Plakki muodostuu bakteereista ja niiden erittämästä limasta ja muista aineista. Syljessä olevat mineraalit kovettavat plakkia, jolloin siitä muodostuu ajan kanssa hammaskiveä. Plakki ja hammaskivi työntyvät pikkuhiljaa ikenen alle ja näin alkaa muodostua ientaskuja. Lopulta hampaan liikkuvuus lisääntyy ja se voi irrota.
Parodontiitin hoito koostuu eläinlääkärissä tehtävästä hammashoidosta ja omistajan suorittamasta kotihoidosta. Eläinlääkärissä eläin on anestesiassa ja suu röntgenkuvataan, tarkistetaan ja hammaskivi sekä plakki poistetaan sekä hampaiden pinnoilta että ientaskuista. Plakkia alkaa kuitenkin muodostua hyvin pian uudestaan ja tämän vuoksi kotihoito, eli hampaiden harjaus on hyvin tärkeä osa parodontiitin hoitoa. Myös klorheksidiinipitoisia suuhuuhteita tai tahnoja voidaan joissain tapauksissa käyttää. Lisäksi pureskeluaktiviteetin lisääminen auttaa plakin poistossa ja hammaskiven ehkäisyssä.
Antibiootteja ei tulisi käyttää lainkaan yksinään parodontiitin hoidossa. Plakkibakteerit sijaitsevat limaisessa biofilmissä, jossa ne ovat suojassa antibiooteilta. Lisäksi parodontiittibakteerien moninainen kirjo tekee sopivan antibiootin valitsemisesta haastavaa, ja saattaa suosia toisia, vakavampia bakteereja vähentämällä kilpailua.
Parodontiitilla tiedetään olevan myös systeemisiä, eli koko kehoon vaikuttavia vaikutuksia. Bakteerit saattavat verenkiertoon päästessään aiheuttaa kudoskuoliota ja tulehdusta mm. munuaisissa, sydämessä ja maksassa. Parodontiitin hoito on myös tärkeää diabeteksen hoidossa, sillä parodontiitti heikentää diabeteksen hoitovastetta. Diabetespotilaalla lääkitystä saatetaan joutua laskemaan, kun huonokuntoinen suu on hoidettu.
Artikkelin kirjoittanut hammashoitoihin perehtynyt eläinlääkäri Eeva Länsisola