Kanin syömättömyys, ”ähky”

Kanin ähky

Kanini akuutti maha-suolikanavan hypomotiliteetti (englanniksi mm. gastrointestinal (GI-) stasis, hypomotility, rabbit gastrointestinal syndrome) on erittäin yleinen, päivystyshoitoa vaativa oireenkuva. Kyseessä ei ole yksittäinen sairausdiagnoosi, vaan lukuisista eri syistä aiheutuva oireilu, joka on monin tavoin vastaava kuin hevosen ähky, joten termiä voidaan käyttää myös kaneista puhuttaessa. Tavallisia syitä kanin ähkyyn ovat ruuansulatuskanavan ongelma (esimerkiksi kaasun kertyminen, suolitukos tai umpillisäkkeen tulehdus), vatsaontelon muun elimen sairaustila (esimerkiksi maksalohkon kiertymä, virtsakivet tai kohtukasvain), muu perussairaus (esimerkiksi korvatulehdus tai kaninuha) ja jopa pelkkä kivun tai stressin aiheuttama stressihormonitason nousu.

Terve kani syö ja papanoi lähes jatkuvasti. Ähkyn oireita ovat ruokahalun heikkeneminen ja ulosteiden määrän tai laadun muuttuminen. Kipuoireina voidaan havaita apaattisuutta, selkä kyttyrällä istuskelua, levotonta venyttelyä, sopivan asennon hakemista ja kiukkuista kaivelua. Pitkälle edenneessä tilassa nähdään shokin merkit, jolloin kani makaa velttona, eikä juuri reagoi ympäristöönsä ja jäähtyy nopeasti alilämpöiseksi. Elimistön neste-, suola- ja happo-emästasapaino heikkenevät nopeasti ja suoliston liikehdintä vähenee entisestään. Mahalaukun ja suoliston laajetessa kipu voi olla erittäin voimakasta ja sisäelinten verenkierto heikkenee jolloin elinvaurioriski on merkittävä. Kanin ruuansulatuskanavalle kriittisen tärkeä suolistomikrobisto häiriintyy.

Ähkyoireiden ilmetessä on tärkeää hakeutua kiireellisesti eläinlääkärin hoitoon. Ähkykanin hoito alkaa nopealla kivunhallinnan aloituksella ja mahdollisen shokin hoidolla. Esitietojen ja yleistutkimuksen perusteella voidaan usein löytää viitteitä oireiden mahdollisesta aiheuttajasta, mutta diagnoosiin pääsy vaatii pääsääntöisesti verinäytetutkimuksia ja diagnostista kuvantamista (röntgen-, ultraääni- tai tietokonetomografiatutkimus). Aina ei näidenkään avulla löydetä syytä oireisiin. Kiireellistä leikkaushoitoa vaativat tilat kuten suolitukos, maksalohkon kiertymä ja umpilisäkkeen tulehdus, täytyy kuitenkin aina poissulkea. Perussääntö on, että mitä pidemmälle ähkyoireet ovat edenneet, sitä heikompi on toipumisennuste. Erittäin vakavasti sairaita kaneja voidaan kuitenkin hoitaa menestyksekkäästi.

Ähkykanin oireenmukainen hoito annetaan aina, aiheuttajasta riippumatta. Tärkeimmät hoidot ovat kivunhallinta pääsääntöisesti opioidikipulääkkein, shokin hoito ja neste- ja suolatasapainon korjaaminen yleensä suonensisäisesti. Muu hoito riippuu täysin diagnoosista. Näiden hoitojen lisäksi  jatkuu ruuansulatuskanavan toiminnan tukeminen lääkkein ja tukiruokinnalla. Toipilaskania tukiruokitaan noin 2-4 tunnin välein ympäri vuorokauden neste- ja kuitupitoisilla ruuilla, kuten tuoreyrtit ja kaneille heinänsyöjäjyrsijöille tarkoitettu jauhemainen, veteen sekoitettava tukiruoka. Heinää kanilla on oltava aina vapaasti tarjolla. Ähkykani voi vaatia useidenkin vuorokausien sairaalahoitoa.

Tärkeimpänä ähkyoireita ennaltaehkäisevänä tekijänä on oikeaoppinen ruokinta. Kanin kuuluu syödä pääruokanaan (80%) heinää, lisäksi (20%) annetaan vihreitä, lehteviä vihanneksia ja yrttejä sekä oksia ja varpuja sekä omistajan niin halutessa maltillinen määrä heinäpohjaisia pellettejä. Hedelmät, juurekset tai viljatuotteet eivät kuulu kanin ruokavalioon lainkaan, joskaan pieninä herkkupaloina satunnaisesti annettuna ne eivät vahingoita kania, jonka suolisto toimii hyvin. Raikasta vettä kanilla on oltava aina saatavilla, ja kanit juovat yleensä parhaiten kupista vesipullon sijaan. Oikea ruokavalio ennaltaehkäisee hammas-, suolisto- ja virtsatiesairauksia. Lisäksi jokainen kani rokotetaan vuosittain RHD-virusta ja myksomatoosia vastaan. Naaraskanit steriloidaan kirurgisesti jo nuorena kohtukasvainten ennaltaehkäisemiseksi. Kanin hyvinvoinnille on myös tärkeää lajitoverin seura ja riittävä liikkumistila.

Kanin terveyden- ja sairaudenhoito on haastavaa, koska kanit peittelevät sairauden ja kivun oireita erittäin tehokkaasti. Jos epäilet, että kanisi terveydentilassa on huomautettavaa tai sinulla on kysymyksiä, ota meihin yhteyttä!

Pieneläinsair. erik. eläinl. Jenni Ranki, Eläinsairaala Huoma
jenni.ranki@elainsairaalahuoma.fi, 050-5893084

Share article
Previous
Avoimien ovien päivä ystävänpäivänä 14.2. klo 12-18
Next
Tassusiteen teko